Lapsuusmuistoja Lappajärveltä

Isäni oli kokeilunhaluinen mies.

Olen syntynyt Lappajärvellä 26.11.1926 perheen toisena lapsena. Isäni on Vilho Antero Hyytinen ja äitini Elvi Matilda Hyytinen os. Olli. Isäni varsinainen ammatti oli maanviljelijä, joskin äitini vielä eläessä ja sen jälkeenkin oli perheen lisäelinkeino kutomotoiminta.

Isä ja äitini kutoivat kutomakoneilla laamapaitoja ja muita alusvaatteita ja toisella koneella villapaitoja sukkia ym. villatuotteita. Myös oli hankittu saumauskone, jolla kait koottiin alusvaatteita ja laamapaitoja.

Muistan koneet jo Söyringistä, missä ne olivat ikkunan alla tuvassa, ja niiden äärellä äitini ahkeraan kutomassa. Myös isä osasi kutoa, mutta vastuu oli kait enemmän äidin käsissä. Sen muistan kuitenkin, että isä oli kutonut minulle oikeat painitrikoot, joista oli ylpeä.

Hyvin muistan vielä paapan ja mummun, oikeilta nimiltään Erkki ja Anni Hyytinen, lapseton pari, joka oli ottanut isäni ottopojakseen, tietämäni mukaan lupauksella isäni vanhemmille Matti ja Anna-Leena Hyytiselle, että isä perii kaiken omaisuuden paapan ja mummun jälkeen.

Paapasta minulla on muistikuvia vähemmän kun mummasta, koska paapa kuoli ennemmin. Olin kait 4-vuotias, mutta muistan harmaapäisen miehen, joka otti usein pikkupojan mukaansa esimerkiksi riihtä lämittäessään.

Silloin vielä yleisesti rukiit puitiin riihessä. Ruislyhteet pystytettiin riihenparsille ja riihtä lämmitettiin sitten kait vuorokausi, jonka jälkeen ensin lyheet lyötiin riihen seinään, jolloin parhaat jyvät putosivat lattialle ja sen jälkeen puitiin varstoilla luuvan lattialla. Paapan tekemällä pienellä varstalla minäkin yritin puida viljaa.

Jos ajattelen isää, tulee mieleen, että isä oli mielipiteiltään varsin oikeistolainen. Lapuanliikettä hän tuskin kannatti, mutta Isänmaallinen kansanliike oli hänen sydäntään lähellä. Ennen sotia myös Lappajärvellä kävi puhujia ja IKL:ään jäseniksi liittyi myös Söyringin miehiä. Niemen Olavin, Heikkilän Viljamin ja isän muistan pukeutuneen sinimustaan villapaitaan. Isä valittiin kansanedustajaehdokkaaksi Lappajärveltä, mutta tuskin hän kovin paljon ääniä sai. Kilpailu Lappajärvelläkin äänistä oli kova, sillä Nyyssölän Niilo oli Maalaisliiton ehdokas.

Jotain kahinaa muistan olleen Nyyssölän ja isän välillä. Lopputulos oli kuitenkin, ettei kumpikaan päässyt eduskuntaan.

Isä kirjoitti paljon Vaasa lehteen. Olisi mukava lukea niitä kirjoituksia. Isänmaallisen liikkeen äänenkannattaja Ajan Suunta tuli meille Lappajärvellä.

Myös Suojeluskunnan toiminnassa isä oli mukana ja kerrottiin, että hän oli erinomainen ampuja, joka pärjäsi Suojeluskunnan ampumahiihdoissakin vaikka hiihto-osuus ei niin hyvin sujunutkaan. Meillä oli aina Suojeluskunnan kivääri ja patruunoita lukitussa kaapissa.

Me pikkupojat kävimme ampumaradalla salaa ja kaivoimme kiväärinkuulia suojapenkasta. Kuulat me sitten sulatimme ja keräsimme lyijyä. Mihin tarkoitukseen lyijyn sitten käytimme, ei enää ole muistissa.

Isä oli käynyt Oriveden Kansanopiston, mikä siihen aikaan oli harvinaista. Isä kertoi kämppäkaverinsa olleen Satakunnasta, ja hän hoiti kotonaan mehiläisiä. Kotona käydessään hän oli tuonut tonkan hunajaa, jota isä sai vapaasti käyttää. Ehkä tällä kertomuksella oli vaikutusta siihen, että minustakin tuli myöhemmin mehiläisten hoitaja.

Isän saaman opetuksen pohjalta kotona oli jo silloin marjapensaita monia lajeja ja muutama omenapuu. Myös juurikasveja viljeltiin ja lehmille turnipsia ja perunoissa kokeiltiin uusia lajikkeita.

Söyringissä Heikkilän talon kohdalla oli syvä kylän yhteinen kaivo, jossa piisasi vettä lähitaloille. Meidänkin karjalle haettiin kaivolta vesi kesällä kärryillä ja talvella kelkalla.

Isä oli kokeilunhaluinen ja laittoi kaivolta rautaputket suoraan navettaan. Vesi nostettiin putken päässä olevaan astiaan, josta se sitten juoksi alamäkeen suoraan navetassa olevaan muuripataan. Lauhalla ilmalla systeemi kyllä pelasi, mutta kovien pakkasten aikana putki jäätyi ja sitä piti sulattaa puhalluslampulla. Putki taisi toimia vain yhden syksyn ja talven, kun oli palattava vanhaan menetelmään.

 

Olli Hyytinen

(Kirjoittaja kuoli kesällä 2007 Lehtimäellä, ja hänen tietokoneeltaan löytyi melkoinen määrä tarinoita elämän eri vaiheista)

Kirjoituksen lähetti Pirjo Savinainen Olli Hyytisen tytär

Vastaa